Joululahjaksi toivotaan: nopeutta, kuntoa ja kontaktit

Kyllä se on niin, että tosiharrastaja viettää itsenäisyyspäivää epiksissä koiransa kanssa. Venlan kanssa lähdettiin siis aamulla varhain Kirkkonummelle. Moni muukin oli saapunut paikalle: minimölleissä kisattiin 75 starttia! Ensimmäisellä radalla ei oikein sujunut. Tiedä sitten oliko kisajännitystä kun ihan uusi paikka vai itseltä huonoa ohjaamista, mutta jotenkin Venla ei ollut ollenkaan oma itsensä. Lopetettiin ensimmäinen rata kesken: kun ohjaukset menevät pieleen, on parempi ottaa tauko eikä kiusata pientä koiraa. Toiselle radalle lähdettiinkin sitäkin paremmin, ja tulokseksi saatiin 0 ! Suurin yllätys oli kuitenkin se, kun palkintojen jaossa meidät kuulutettiinkin palkinnoille! Ei olisi pikku Venlasta uskonut että niin kovaa menee, hopeaa siis saatiin.

Viivin kanssa sitten Hyvinkään kisoissa 11. päivä sikailtiin ja huolella. Vaikka Viivi on suhteellisen keppivarma koira, tuli jokaiselta radalta keppivirhe. Toki omaa napaa pitää tässä suhteessa vähän tuijotella, mutta erikoista silti. Toinen asia, joka suututtaa vielä enemmän, on kontaktit. Juuri kun ehdin ilakoida että ei ole kontaktivirheitä tullut, niin nyt ne sitten kompensoitiin. Ottikohan yhtäkään kontaktia? Paljon siis hyllyjä tuloksiksi.

Noh, treeniviikko aloitettiinkin sitten tarmolla! Viivin kanssa vietetään joululoma treenaten ERITTÄIN paljon kontakteja. Näitä treenataan myös kotona, two-on two-off asentoa harjoitellaan sohvatyynyn päälle, laatikkojen päälle, portaikoissa.. oikeastaan ihan kaikkialla. Ja toki myös siinä itse esteellä. Palkka tulee tietenkin aina eteen.


Varsinaiset treenit aloitettiin tiistaina, kun Venlalla oli treenit. Mielestäni sujui melko hyvin, toki omiin jalkoihin pitäisi saada vielä enemmän nopeutta ja silti muistaa se tarkkuus.. Vaikea yhtälö? Kyllä.

Keskiviikkoa vietettiin Viivin kanssa Oreniuksen hoiteissa. Näistä treeneistä ei tällä kertaa kuvamateriaalia, mutta ainakin itsestä tuntui oikein sujuvalta. Näissä treeneissä huomasi, että sen nopeuden lisäksi joulupukki saisi tuoda tälle ohjaajalle myös kestävyyttä. Lenkille se on lähdettävä!

Perjantaina olikin aamutreenit. Tarkoituksena oli keskittyä erityisesti keppeihin, jotta niihin saisi tietynlaista varmuutta. Vaikka Venla osaakin hienosti pujotella, niin kilpailutilanteessa on huomattavasti mukavempaa kun pujotteluun voi luottaa. Treenin ideoijana on toiminut jälleen Agilitynerd : http://agilitynerd.com/blog/agility/courses/steve/steve-2011-12-06.html#.Turzu2pV_hA.facebook Thank You!

 

Viivin kanssa kisaamassa

Sunnuntaina oltiin Purinalla kisaamassa Viivin kanssa. Tuomarina kisoissa oli Heidi Viitaniemi ja startattiin kolme kertaa: kahdella agiradalla ja yhdellä hyppiksellä. Tuloksiksi saatiin hyl, 10 ja viimeiseltä radalta 0.


Tässä ensimmäinen ratamme:

Tämä rata sujui mielestäni parhaiten, vaikka tulos onkin huonoin. Niinhän se kyllä usein tuppaa menemään että ne hyllyradat on niitä muutoin nätimpiä. Erityisen tyytyväinen olen Viivin kontakteihin! Niiden kanssa on puhkuttu ties kuinka paljon ja nyt niiltä ei yhtään virheitä! Hieman pitää kyllä vielä treenata jotta saa ne nopeammaksi. Omasta ohjauksesta voisi tältä radalta todeta, että hieman olisi jämäkkyyttä saanut olla lisää. Muutamia hyviä kohtia löytyy, mutta löytyy myös niitä tarpeettomia löysäilyä. Hyllyn olisi voinut pelastaa pienellä vedolla, mutta kun kontaktin tarkistin niin tietenkin osoitin suoraan väärään putkeen sen jälkeen. Noh, tekemällä oppii!

Tässä keskimmäinen ratamme, jolta tulos 10

 Että kun harmittaa tuo kömpelö poispäinkäännös! Lähtee aivan liian ajoissa tuo vastainen käsi mukaan ja Viivihän kuuntelee esimerkillisesti. Lopussa sitten juoksenkin suoraan maaliin ohjaamatta kunnolla, jonka seurauksena vielä rima tipahtaa. Olisi voinut mennä loppuun asti kunnolla tälläkin radalla, mutta tuo kielto vei keskittymiskyvyn.


Tässä viimeinen ratamme, jolta tulos 0

Tällä radalla ei enään oikeen sujunutkaan. Todella kömpelöä ohjausta parissakin kohdassa, ja kielto lähellä, kun ohjasin ohi putkesta. Alkuperäinen sotasuunnitelma tuolle kohdalle oli tehdä valssi oikeaan kohtaan, jonka jälkeen persjättö ja normaali takaakierto. Sen jälkeen keskikentän puolelta renkaan ohi, ja takaaleikkaus hypylle. Noh, onneksi oli sen verran pitkä rataantutustuminen että oli tämä varasuunnitelma valmiina, muuten olisi saattanut käydä köpelömmin. Loppusuorasta pitää antaa Viiville iso iso plussa! Vaikka itse kömpelöin ja sählään, Viivi suorittaa hienosti viimeisenkin okserin! Hieno Viivi!

Tarkkana kuin porkkana

Nyt on tämän viikon treenit treenattu, sunnuntaina onkin sitten näytön paikka kun startataan kolme starttia Purinalla. Tämäkin viikko on kyllä ollut opettavaisuudeltaan huipussaan. Tärkeimpänä opetuksena esiin nousi se sama vanha kivi johon aina kompastun: pitää olla tarkkana, tarkkana kuin porkkana.

Tiistaina treenattiin Venlan kanssa vakioryhmässämme Hakkilassa. Treenin teemana oli jaakotus ja se menikin Venlalta ihan hyvin. Koska huomasin, että Venlasta ei ole pitkään aikaan ollut mitään videota, niin nyt on sitten videoitu.

Vauhti ei Venlalla ole mikään kaikista paras tässä treenissä, mutta ihan sutjakkaasti liikkuu kuitenkin. Oman liikkumisen kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana, hieman epävarma Venla on vielä hyppyjen kanssa.

Keskiviikkona oli sitten Viivin vuoro, kun treenattiin Oreniuksella ja ne menikin sitten vähän niinkuin meni. Ei vaan, hyviä pätkiä, joihin itse olen tyytyväinen, löytyy todella paljon, mutta löytyy myös pätkiä, jolloin itse sählään ja huolella. Uppoaisi nyt vaan kehoon että kädet tottelee mitä aivot ajattelee. Ja ne aivotkin voisi ajatella, myös siinä radan aikana. Toisella kierroksella pienen tauon jälkeen kun meni uudestaan, huomasi sitten kuinka huomattavan paljon paremmin meni rata! Tosin kyllä pitäisi itse lähteä vaan lenkille että jaksaisi juosta kovempaa!

Pakko oli sitten laittaa tämäkin video.. Kamalaa sähläystä suurimmilta osin, mutta on sielä muutama onnistumisenkin elämys. Ja tämä on siltä ensimmäiseltä kierrokselta, toinen kierros ei tullutkaan nauhalle. Harmi.


Tänään sitten torstaina oltiin yhdessä Tuijan kanssa treenaamassa. Viivi sai eilisten treenien jälkeen jäädä suosiolla kotiin, Venla pääsi juoksentelemaan. Iloisena uutisena voin todeta heti, että Venla on kehittynyt ihan tajuttoman paljon! Tänään sujui niin rengas, kuin keinukin! Keinulla Venlalla on ollut pitkään ongelmana liike, joka on hirvittänyt pientä koiraa, tänään kuitenkin teki jo todella hienosti keinua. Rengaskin onnistuin todella hyvin, kiitos Tuijalle hyvistä vinkeistä!

Jos tämänhetkiset tavoitteet vielä tiivistäisi, voisi sanoa että Viivin kanssa pitää oma pää pitää radalla ja jalat liikkeessä. Tarkka ohjaaminen on se mitä kaivataan. Venlan kanssa taas ruvetaan opettelemaan entistä enemmän lähetyksiä lähetyksiä ja lähetyksiä. Kun koira saa radanlukutaitoa, kasvaa nopeuskin.

Ps. Pipon tupsu heiluu!

Syksyn kuvia

 Kun syksy on kerennyt jo salakavalasti hiipimään yllättävän pitkälle ja lämpömittarikin uhkaavasti vajoaa nollarajan alapuolelle, on korkea aika lähettää tänne muutama syksyinen kuva.

Näistäkin kuvista muutama, ja vielä vähän lisää alkusyksyn kuvia löytyy osoitteesta: pikkumarin.kuvat.fi

Juokse juokse ja juokse

Kyllä oli reisilihakset koetuksella viimeviikolla!
Oreniuksen treeeneissä keskiviikkona sai juosta sen verran että vähäisistä celsiusasteista huolimatta hiki virtasi ja seuraavana päivänä jalat eivät olisi tahtoneet liikkua.
Seuraavana päivänä jatkettiin sitten samalla teemalla, kun koulutin torstain kilpailevia minejä. Treeni oli taas lainattu, ja linkki treeniin löytyy tästä:
http://agilitynerd.com/blog/agility/courses/misc/StuartMah30SecDrills.html

Pitää muistaa kylläkin mainita että kun Ameriikoissa on käytettynä lyhennetty putki, niin kyllä me täällä Suomessa juostiin ihan kokonaisella!
Itse tykästyin tähän treeniin, koska se on oivallinen ajoituksen harjoitteluun: jos lähdet liian aikaisin liikkeelle, koira kieltää. Jos lähdet liian myöhään liikkeelle, et ehdi seuraavalle hypylle. Jos ohjaat liian löysästi, koira ottaa viereisenkin hypyn tai kaarre venyy pitkäksi. Ajoitus ei tietenkään ole sama kaikille, joku koira irtoaa kauemmaksi, kun taas toisen kanssa pystyy juoksemaan vaikka vähän tarpeellista pidemmällekkin. Lisäksi treeni on koiralle helppolukuinen, ja ehkäpä parantaa koiran omaa radanlukutaitoa.
Kun itse paikoillani palellen seurailin muiden pinkomista treenissä, mieleen jäi vahvasti eräs tärkeä asia: Jos et kerkeä juosta, älä juokse vaan lähetä! Jos taas kerkeät juosta, juokse näyttämään.
Vaikka edellä mainittu kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, sekoittui se kuitenkin sitten kun päästiin teoriasta käytäntöön. Ne, jotka eivät kerenneet juosta, yrittivät juosta näyttämään tuloksena koiran ylimääräistä pyörähtelyä ja kipeät jalat seuraavalle päivälle, ja ne jotka olisivat kerenneet juosta jäivät lähettelemään.. Vielä siis muistutan: tutustukaa rataan niin, että ohjaatte omaa koiraanne.
Itsekkin kävin tätä treeniä juoksemassa seuraavana päivänä Venlan kanssa, ja täytyy sanoa että ei voinut muuta kuin yllättyä positiivisesti! Treeni sopi todella hyvin pienelle karvapallolle: siinä pääsi juoksemaan kovaa ja miltein suoria linjoja, jolloin koiran on helppo lukea itsekkin rataa ja irrota. Sitä Venlakin alkoi tehdä ja itse ei voinut kuin hymyillä, mikäli läähätykseltään pystyi suupieliä taivuttamaan.

Yksi peruna kerrallaan

Tiistaina oli Venlan ensimmäiset hallitreenit ja lisäksi vielä ensimmäiset treenit juoksun jälkeen. Hieman kyllä pelotti miten pieni pärjää Kilpailuvalmiit-ryhmässä, mutta hienostihan treenit menikin :) Alkuun Venlaa hieman jänskäsi halli mutta kun tajusi että sielähän on esteitä sisällä alkoi kamala veto radalle :D
Harjoituksen teemana oli valssit, mikä on Venlalle oikein hyvä ohjausliike, koska Venla on vielä hieman epävarma esteiden kanssa. Valssissa liike on tarpeeksi jatkuvaa ja selkeää. Olisihan se toki muissakin ohjauskuvioissa jollei tämä ohjaaja sähläisi ihan yhtä paljoa :D
Vauhtikin oli Venlalla taas hyvä :) Pysyisipä samanlaisena! Tosin negatiivisena puolena on mainittava että lelu ei kiinnostanut taas ei ollenkaan... Pitää vaan harjoitella ja harjoitella että saisi lelun myös palkaksi, tällä hetkellä se on Venlasta kiva vain kotona tai maksimissaan radan reunalla.
Hyppytekniikasta saatiin palautetta, ja sitä pitäisikin seuraavana lähteä kehittämään. Hieman jännittää, itse en ole ikinä tehnyt hyppytekniikka treenejä, mutta ehkäpä tästä saisikin sitten uuden alun :)

Viivikin palasi tauoltaan perjantaina kun meillä oli Oreniuksen treenit. Itseä jännitti ihan kamalan paljon miten Viivi käyttäytyy ja ratakin tuntui hirveän vaikealta. Päätettiinkin tehdä se sitten osissa. Se toimikin ihan älyttömän hyvin ! En tiedä oliko syynä tauon aikana tapahtunut kehitys, oma keskittyminen radan vaikeuden takia vai pätkittely, mutta treenit sujuivat paremmin kuin pitkiin aikoihin! Täytyy testata pätkiä jatkossakin: jos ensin keskittyisi rataan osina ja sitten liittäisi osat yhteen, ehkäpä ohjauskin olisi parempaa. Ja toki se keskittyminenkin on plussaa :D

-Pikku-Mari

To-kilpailevien treenit 15.10

"Kekekekekekekekekekekeke" oli näiden treenien napa, sillä vaikka keppejä treenaisi kuinka, eivät ne vaan tunnu koskaan olevan tarpeeksi hyvät. Treenaaminen vaatii tässäkin asiassa vain toistoja toistoja ja toistoja, ja kun on tarpeeksi toistanut voi ollakkin iloisesti yllättynyt "Hei! Se osasi!" :D Ehkä iloisinta näin kouluttajan mielestä oli kuulla niitä ilon hihkauksia kun koira olikin paljon parempi kepeissä kuin mitä olisi uskonut, esimerkiksi se takaaleikkaus ;) Ja toivon ainakin kovasti, että se toinen puoli, jolla kepit ei VIELÄ ihan niin hyvin sujunut, sai roppakaupalla motivaatiota treenata keppejä.

Tässä oli tämän kertainen harjoitus:
Itse kuvittelin keppitreenin C-kepit helpoiksi: suoralta linjalta kepeille kun ohjaa B hypylle pikkuisen ympyrän. Toisin kävi, kaikki ohjaajat kiersivät hypyn toiselta puolelta, jolloin koiran linja oli virtaviivaisempi, mutta keppikulma paljon vaikeampi. Kuitenkin onnistumisia tuli, ja olihan se paljon parempaa harjoitusta kuin suoralta linjalta kepeillä :D Itse olisin "pelannut varman päälle". Ajallisesti näillä tavoilla ei ollut huomattavaa eroa.
E-keppien avokulman taas kuvittelin vaikeaksi, mutta eihän se tuottanut mitään ongelmia :D

Ohessa oli myös ohjaus-harjoitus, joka on peräisin täältä: http://agilitynerd.com/blog
(aivan mahtava nettisivusto!) Muistin että Steve joka on harjoituksen takana, olisi suorittanut harjoituksen 30 eri tavalla, mutta luku olikin 11 . Mutta pyh, kyllä sinne varmasti se 30 eri tapaa löytyy! Ei ne vaan ameriikoissa kaikkea osaa yhtä hyvin kun me täällä suomessa.
Tässä vielä linkki kuinka "setä" selittää :)
http://agilitynerd.com/blog/agility/courses/steve/double-back-exercise.html

-Pikku-Mari

Lammikoilla kuvailemassa

Kun oli pitkästä aikaa näinkin aurinkoinen päivä, ei auttanut muu kuin mennä harjoittelemaan uuden kameran käyttöä läheiselle lammelle. Itse ihastuin tohon veden kimallukseen! Viivi osaa poseerata huomattavasti paremmin kuin Venla, joka aina juoksee väärään suuntaan. Siksi ehkä bretonista on näitä kuvia enempi :)

Helakisat

Nyt on sitten kotiuduttu Helakisoista Viivin kanssa!
Itse olen tosi tyytyväinen ratoihimme, menivät kumpikin nätisti! Tosin ensimmäisellä radalla ohjaaja ohjaa aivan suoraan väärälle radalle ja koira tottelee, mutta ehkä se on jopa parempi niin :D



B-radalla sitten alussa tipahtelee tuo okseri. Valssi lähti liian aikaisin, mutta yleensä Viivi on niin varma hyppääjä ettei sellaista ole tarvinut miettiä. Viivi myös muksahtaa hienosti alas puomilta. Onneksi ei sattunut mitään.. Lopun loppusuora ehkä mamman mielestä kruunaa kisapäivän :)

Valssitreenejä

ps. Viivin kanssa sitten jokainen valssi onkin ihan tarpeeksi myöhässä

Venlan treeneistä

Pitkä talvi on loppunut ja on tullut aika kouluttaa pienestä mittlesize bitchistä agilitykoira!

Kontaktit Venlalla ovat mamman ylpeyden aihe, erittäin varmat ja pitävät, ja vielä nopeatkin! Tosin on niitä esteitä varmaan yhtäpaljon, mitä ei vielä osata: keinu, kepit, rengas pussi... Nooh, "eteenpäin" sano mummo lumessa.

Vaikka itselleni tuli "pienenä" shokkina Venlan paikka jatko2 ryhmässä, niin ensimmäinen treenikerta meni tosi hyvin! Lähtöön tietysti pitäisi osata jäädä, mutta tämäkin asia siirtyy what-to-do listalle.

Toisissa treeneissämme sitten otettiin perus kepeille lähetyksiä ja vähän myös irtoamista. Venla suorittaa keppejä ohjureilla vielä, mutta treeni oli silti itselle tosi opettavainen: ei sitä koiraa ihan oikeasti tarvitse tunkea sinne ensimmäiseen väliin, paremmin se menee itsekseen. Tämän voimalla sitten treenattiin keppejä vähän vielä seuraavana päivänä: tuplaohjurit poistettiin ja vielä yhdestä välistä otin kokonaan muovikaaren pois, ja Venla mennä pujotteli silti tosi nätisti! JEE! Nyt on kova hinku jatkaa tästä, josko tänään menisi vielä käymään kentällä ja katsoisi takaaleikkauksia samalla, niitäkun on kuulemma luvassa ensiviikoksi.